Kylmää kyytiä

Kylmää on nyt kestänyt viikon verran.

Kyllä se vähän muuttaa päivärytmiä, kun alkaa olla lunta ja pakkasta vähän enemmän. Täytyy miettiä mitä voi tehdä, ettei ole liian kauaa poissa kotoa. Onneksi nuo harrastuspiiritkin loppuivat joululoman ajaksi.
Ei voisi kuvitellakaan lähtevänsä viikoksi johonkin reissuun, kun ei ole ketään toista taloa lämmittämään. Jo parin päivän poissa olo on tarkkaan harkittava asia.
Onneksi sentään päiväsaikaan voi käydä useamman tunnin reissussa, että ei ihan mökkiydy.
Kyllä välillä tulee mieleen, että olisi mukavaa jos olisi kaveri jakamassa tätä asumista ja lämmitysvuoroja. Olisi sitten juttukaverikin, kun harvoin kukaan eksyy tänne asti. Täällä on kyllä ihan mukavaa olla silloin kun ei halua mennä mihinkään. Nyt tietysti tuo menemisen tarve vaan korostuu, kun on kaikenlaisia Joulujuhlia ja konserteja.
Viime viikko olikin aika vilkas, kun oli kaikkien harrastusten lopetus päivät niin täällä, kuin Hakunilsassakin.
Nuo pari myrskypäivääkin antoivat vähn lisää haastetta täällä asumisee, kun tuo tie tahtoo tukkeutua kovalla tuulela, eikä siitä tahdo päästä autolla läpi. Onneksi naapuri hoitaa tien aurauksen.

Katsotaan miten tämä elämä tästä jatkuu. Ensi viikolla olisi lääkäripäivä. Toivottavasti ei ole ihan hirveän kylmä, että auto toimii silloin.

Lumimyrskyn keskellä

Yöllä alkanut myrsky ja aamulla vähitellen lisääntynyt lumisade, saa minut pysymään kotona. Tietysti käyn postilaatikolla ja kannan laatikollisen puita pirttiin. Toistaiseksi en lähde autolla mihinkään, eli illan maalauskurssi saa jäädä taas tällä kertaa väliin. Onneksi se on viimeinen kerta tälle syyskaudelle.
Kevät lukukausi alkaa vasta tammikuun puolessa välissä.

Huomena olisi Papupata päivä, saapa nähdä voinko lähteä sinnekään ajamaan. Jos sää on parantunut niin voin mennäkkin, mutta mihinkään pöpperö keliin en lähde ajelemaan. Sielläkin on Joulujuhla kerta.
Eilen oli keramiikka kurssin viimeinen päivä tällä syyslukukaudella. Jokainen oli tuonut jotain purtavaa ja juotiin Joulukahvi tekemisten lomassa. Tuntui ihan hassulta toivotella jo Hyvää Joulua.

Eilen päivällä kävi yksi minun ATK kurssikaverini täällä vierailulla. Oli tosi mukavaa jutella ja vaitaa kuulumisia näin privatisti, varsinkin kun kurssi ei jatku enää samalla kokoonpanolla kevätkaudella.
Nyt voimme sitten pitää yhteyttä yksityisesti. Kiitokset vaan käynnistä ja tervetuloa uudelleenkin.

Nyt voi sitten taas käpertyä sohvan nurkkaan kutomaan ja katsomaan TVtä. Pitää kuitenkin muistaa laittaa puita hellaan, ettei tule liian kylmä mökkiin.

Uusi viikko edessä

Tänään on kylmin aamu tähänastisessa asumisessani täällä maalla. Nousin jalkeille jo seitsämän tienoilla ja laitoin tulet hellaan. Pakkasta on joitain asteita päälle kymmenen.

Illalla olin kirkossa Joulukonsertissa. Heini ja Pentti Hietanen esiintyivät siinä. Konsertti oli oikein hyvä ja mielenkiintoisesti koottu. Vain muutama suosittu ja tunnettu joululaulu oli ripoteltu uusien ja puhuttelevien kappaleiden sekaan. Mielestäni kokonaisuus oli tosi hyvä.

Tänään olen menossa tapaamaan yhtä fb tuttavaani, joka on käymässä poikansa luona Porvoossa. Tapaamme Mäntsälässä kahvien merkeissä, kun hän ajaa siitä ohi kotiinsa Pohjanmaalle. Mukava tavata kasvokkain, kun olemme kirjoitelleet aikapaljon fb:ssa.

Tällä viikolla on aika monta tapahtumaa joihin pitäisi vielä osallistua. Katsotaan mihikä ehdin ja voin osallistua. Taloa kun pitää lämmittää melko säännöllisesti, että ei jäähdy liikaa.
Jokohan pitäisi opetella paistamaan jotain tuossa uunissa. Jouluksi pitäisi laittaa vähän jotain tarjottavaa, jos joku sattuisi poikkeamaan. Aika hiljaistahan tuolla vierasrintamalla on ollut.

Kylmiä aikoja

Aamulla herätessä oli -8 astetta, maisema on luminen ja tuuli vinkuu nurkissa, ei kovin vahvana mutta kuitenkin. Laitan tulet hellaan ja juon aamukahvit. Tänään en keitä puuroa vaan syön viiliä myslillä vahvistettuna. Kävin eilen täydentämässä kaapeja erilaisilla ruokatarpeilla, ettei tarvitse aina ajatella että pitäisi hankkia sitä ja sitä, eli lähteä kaupoille. Nyt voi rauhassa käpertyä sohvan nurkkaan neulomaan ja katsomaan TVtä, kun tuuli viheltää nurkissa ja pakkanen kiristää otettaan. Puita on liiterissä ja vaatetta orsilla. Kyllä täällä pärjään. Pihapolutkin pysyvät kulkemalla sen verran auki että pääsee auratulle tielle ja autolle.
Ostin yhden valorimpsun, jonka voi laittaa kylmän kuistin ikkunaan antamaan vähän valoa etuovelle. Nythän siellä näkee kuutamon valossa, mutta sen jälkeen on hyvä olla jotain lisävaloa, että näkee edes avaimenreijän.
Täytyy asentaa se valorimpsu lähipäivinä. Tulee sitten vähän jouluisempi tunnelmakin pihapiiriin.
Niin, Joulukin on kohta tulossa. Voisikin alkaa laittaa huushollia pikkuhiljaa joulukuosiin. Ensi viikonvaihteessahan on jo Ensimmäinen adventti. Huomenna on Pentti Hietasen Joulkonsertti Mäntsälän kirkossa. Sinne täytyy kyllä mennä.
Tänään olisi ollut reissu Tampereelle, Käsityömessulle, mutta peruin lähtöni. Täällä olisi ollutkin tosi kylmä vastaanotto jos ei kukaan olisi ollut lämmittämässä mökkiä. Talvella taitaa olla parasta pysyä kotona mahdollisimman paljon. Toivottavasti muut käyvät täälläpäin sitten sen edestä. Näkis vaan senkin ihmeen, tänne kun on niin kauhean pitkä matka joka paikasta. Onneksi olen hyvin itsekseni viihtyvää sorttia ja ne Lapin vuodet opettivat itsekseenoloa. Ainahan sitä naisihmisellä on kotona tekemistä, vaikka nyt ei oikein tuo leipominen onnistukkaan, kun hellat on niin outoja minulle. Jääpähän aikaa sitten muille harrastuksille enemmän, eikä liho niin paljoa kun ei syö liikaa. Tässä ajassa olen laihtunut jo kymmenen kiloa. Saas nähdä miltä keväällä näyttää, jos täällä siihen asti selviän. Ainahan täältä voi muuttaa pois jos liian vaikeaksi menee.

Talven alkua

Lumisia maisemia. Kyllä nuo säätiedot näyttää toimivan aika hyvin. Jokohan pitäisi aloittaa nuo lumityöt.
Tälläkertaa en ajanut autoa illalla suojaan joten nyt on lumikuorutettu auto pihassa.
Onneksi tänään ei tarvitse lähteä mihinkään ajamaan.

ATK kurssi tai oikeastaan työpaja loppui eilen ja jatkoa seuraa vasta tammikuussa, mutta en vielä tiedä minkälaisella kurssilla jatkaisin. Ikävintä on että porukka hajoaa varmaan eri kursseille, mielenkiintonsa mukaan. Itse olin ajatellut jatkaa Porttaali-työpajassa. Saapa nähdä kuinka käy.

Toiset kaksi kurssia jatkuvat vielä ensi viikon.
Keramiikka kurssin aikana olen tehnyt vaikka minkälaisia kippoja ja otuksia. Niistä on tullut ihan vaikka minkälaisia vänkkyröitä. "käsityön leima" on ilmeinen. Osa on jo lasitettukin. Ei niistä kaikista oikein sellaisia tullut kuin oli tarkoitus, mutta kyllä niille jotain käyttöä aina keksii.
Maalauskurssi on myös alkanut pikkuhiljaa sisäistyä minuun, ehkä se vielä aukeaa minullekin oikein kunnolla.

Nyt on aika rauhallista elämässäni, kun nuo kaikki yhdistys asiat on takanapäin, eikä tarvinnut alkaa taas etsiä uutta paikkaa Hakunilasta. Onneksi löysivät uusia innokkaita tekijöitä. Nyt voin keskittyä elämään täällä.

Syyskokous tunnelmia

Kävin entisen asuinpaikkani eläkeläisyhdistyksen syyskokouksessa. Olen ainakin vielä tämän loppuvuoden mukan heidän toiminnassaan. Nämä pari vuotta ovat olleet oikein mukavia ja toimintarikkaita. Siellä on ollut joka päivälle joku kerho jossa harrastaa mieleisiään asioita. On tasapainojumppaa, sauvakävelyä (sauvoilla tai ilman), laulukuoroa, käsitöitä, askartelua, Bocciaa, kuntosalia, muistikerhoa, ruokakerhoa ym. ym.
Järjestettiin kirpputoritapahtumia, myyjäisiä ja osallistuttiin moninaisiin kaupungin järjestämiin tapahtumiin, tekijöinä. Juhlista ja retkistä puhumattakaan. Siis toimintaa riitti pelkän jäsenmaksun hinnalla. Reissuista tietysti piti maksaa kustannukset itse. Pari kertaa vuodessa tehtiin joku retki jonka kustannuksiin yhdistys osallistui reippaalla osuudella. Täytyy harkita vielä pysymistä jäsenenä, vaikka kaikkiin asioihin ei enää täältä asti voikkaan osallistua.
Onneksi en joutunut mihinkään tehtäviin yhdistyksessä, vaikka etukäteen kovasti painostettiin. Tällä muutolla tänne sain perusteltua osallistmattomuuttani yhdistyksen pyörityksen. 60km päästä on hankalaa osallistua niin moniin toimintoihin edes viikottain. Varsinkin kun se on vapaaehtoistyötä, siis ilman korvausta tehtävää.

Vielä en tiedä näistä paikallisista yhdistyksistä ja niiden toiminnasta kovinkaan paljoa. Ainoastaan lehtien tiedot ja nyt tietysti Kansalaisopiston kurssien kautta sen toiminnasta jonkin verran.
Ensi viikonlopun Käsityö-messureissu Tampereelle on ihan mielenkintoinen kokemus.

Myllerrystä marraskuussa

Jospa taas kirjoittelisi menneen viikon tapahtumista.

Viime viikonvaihde olikin vilkas, kun kummityttöni äiti kävi ensikertaa vierailulla luonani täällä maalla. Juttua riitti ja kiertelimme paikkoja katsomassa. Illalla kummitytärkin tuli kahden pienen tyttärensä kanssa pikavisiitille, kun haki äitinsä pois täältä.
Olin ripustanut viime talviset maalaukseni tänne alakerran seinille. Antoivat mukavasti kommentoitavaa.
Olen saanu laitettua asunnon aika hyvin oman näköisekseni ja muutenkin kotiutunut tänne. Eiköhä tämä elämä ala pikkuhiljaa asettua aloilleen.

Maanantai oli melko vilkas päivä, kun piti ihmetellä auton talvirenkaita ja talvisuojaa sille. Onneksi olin laittanut puhelimeeni, auton myyneen kaverin numeron. Soitin hänelle ja sain ajan renkaiden vaihtoon samaksi päiväksi. Sitten alkoi etsintä, missä renkaat on, kun eivät olleetkaan siinä mihin olimme ne laittaneet kesällä.
Varastointi paikkoja kun on niin monta. Lopulta löysin ne navetan vintiltä yhden luukun päältä. Isäntä oli laittanut ne sinne esteeksi, ettei kukaan putoaisi siitä luukusta alas. Ei muistanut kuitenkaan niin tehneensä, kun soitin ja kysyin onko hän siirtänyt tai vienyt ne muualle. No, sattuuhan sitä itse kullekkin kaikenlaista.
Pääasia että löytyi ja ehdin renkaidenvaihtoon ajoissa. Ajoin vielä matkalla yhden ylimääräisen lenkin, kun en muistanut ihan tarkkaan miten sinne korjaamolle mennään.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt voi sitten ajella talvellakin.

Eilinen päivä meni sitten raivatessa tilaa auton talvisuojaksi. Autotalli on niin pieni, että tämä auto juuri ja juuri mahtuu sisään, vaikka pienihän se Astrakin on. Talliin on vaan kertynyt kaikenlaista rojua, jota ei ole vielä ehtinyt siirtää muualle. Ajoin ensin auton peruuttamalla sinne ja sain jopa ovet kiini, juuri ja juuri. Itsekin mahduin juuri ja juuri autosta ulos, niin kapea se tila on.
Illalla kun tulin keramiikkakurssilta, ajoin etuperin talliin niin pitkälle kuin suinkin voi niin vetokoukku jäi ulos, eikä ovi mennyt kunnolla kiini. Täytyy taas tänään kokeilla jotain muuta konstia. Eihän nyt vielä niin kylmää ole, että täytyisi auto saada talliin.
Toinen paikka mihin auton voisi majoittaa on navetan yhteydessä oleva lato tai varasto, miksi sitä nyt sanoisi. Siellä on nykyään kaikkea ylijäämä tavaraa. Vanhoja ikkunoita, lautoja, renkaita yms. ja lisäksi vene.
Venettä pitäisi saada siirrettyä puoli metriä pidemmälle, että saisi auton mahtumaan kunnolla sinne.
Katsotaan onnistunko siinä hommassa, kun en uskalla kovin raskaita nostoja ja vääntöjä tehdä sen viime vuotisen olkaluun murtuman vuoksi. Muutenhan minulla ei täällä mitään ihmeempää hätää ole, jos vaan terveys kestää nämä ponnistelut.
Nyt on tarkkailtu joka aamu tuota verenpainetta ja ensi viikon alussa menen labrakokeisiin ja kuun lopuksi lääkäriin. Sitten on vähän viisaampi näiden asioiden kanssa.
  
 

Marraskuu alkoi

Marraskuu alkoi aurinkoisena, mutta parissa päivässä sää muuttui taas sateiseksi. Onneksi ollaan sentään lämpöisen puolella noin neljän - kahdeksan asteen verran. Tällä hetkellä tuulikin tuntuu puhaltelevan reippaasti.

Viikonvaihteessa oli muuten rauhallista, mutta terveydessäni oli jotain ongelmaa.
Lieneekö johtunut edellisen viikon vauhdista vai stressistä, kun yhtäkkiä silmässäni tuntui jomotusta ja näkyi samanlaista sahanterää kuin aikoinaan migrenin yllättäessä. Vain sydämentykytykset voimistuivat, ehkä lievästä huolesta, mitä nyt tapahtuu.
Soitin sisarentyttärelle joka on lähihoitaja. Pyysin häntä soittamaan minulle myöhemmin, tarkistaakseen että olen kunnossa. Otin puolikkaan särkylääkettä ja nukuin pari tuntia. Tuntui että se meni sillä ohi, kun mitään muita oireita ei ollut.
Olin istunut keittiön ikkunan äärellä ja piirtänyt ikkunasta näkyvää maisemaa, kun oireet ilmenivät.
Pia soitti illansuussa ja kyseli vointiani. Kehoitti käymään lääkärissä jos vielä tuntuu oireita. Kaikki tuntui olevan kunnossa.
Maanantaina olin kotona ja tein normaaleja kotihommia. Ei mitään erikoista edelleenkään.

Tiistai aamuna normaalit aamutoimet ja tunne siitä että paineet on korkealla.
Ajoin terveyskeskukseen ja kerroin tilanteen. Ottivat minut terveydenhoitajan luokse ja mittasivat paineet.
Ne olivatkin yllättävän korkeat, vaikka syönkin lääkettä siihen verenpaineeseen. Jouduin lepohuoneeseen tarkkailuun. Parin tunnin levon jälkeen mitattiin  paineet ja ne olivat edelleen vähän korkeat, mutta paljon paremmat, joten sain luvan ajaa kotiin.
Nyt pitää sitten mittailla paineita joka päivä toistaiseksi, että nähdään mikä on tilanne.
Tänään menen taas käymään siellä terveyskeskuksella. Saan samalla uuden lääkemääräyksen.